Lapsuudenkodissa meillä oli Bichon frise uros, joka eli 11-vuotiaaksi, tämän jälkeen meille hankittiin sekarotuinen tyttökoira, joka asuu edelleen vanhemmillani. Olen ollut myös hevosharrastusten parissa ison osan elämästäni. 12-vuotiaana sain osaomistukseeni newforestin ponin joka sittemmin tuli kokonaan minulle ja oli minulla elämänsä loppuun asti. Tuo eläin oli varsin persoonallinen ja opetti paljon eläimistä ja siitä miten erilaisia ja omia persoonia ne voivat olla. Newforestponini Mellin kuoltua 2013 olin hetken ilman hevosta, ja tällä hetkellä meillä on äitini kanssa suomenhevonen.
Luca tuli minulle ja Joonakselle Helmikuussa 2012. Olin halunnut koiraa jo pidemmän aikaa mutta vasta tuolloin asumisjärjestelyt mahdollistivat koiran hankinnan. Olin tutustunut shiboihin jo aiemmin tuttumme kautta jolta Lucan ottimmekin. Lucan kasvattaja onkin aiva mahtava ihminen ja ollut tukena kaikissa käänteissä. Joonasta ei kauaa tarvinnut suostutella koiran ottamiseen ja niin Luca muutti meille. Luca on kasvattanut meitä paljon koiranomistajina. Olemme joutuneet opettelemaan itse uusia asioita ja miettimään erilaisia tapoja toimia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti