Ralytokoilua

Nyt on kolmet rallyreenit takana. Hyvillä mielin voidaan eteenpäin jatkaa. Meidän ryhmässä kaikki koirat ovatkin jo harrastelleet jotakin joten perusjutut on hallinassa kaikilla ja tämä edesauttaa siinä että reenit ovatkin olleet jo alusta asti melko ratapainotteisia. Lucan kanssahan ollaan jo pienenä käyty useampi kurssi rallytokoa yksityisellä koirakoululla. Nyt sitten ollut reilun vuoden tauko ja jatketaan oman seuran piirissä. 

Lucalle alokasluokan kylttien tehtävät ovatkin jo hallussa. Kuitenkin juuri se kesto ja ratojen suorittaminen ilman namipalkkaa on nyt ollut se pääpaino harjoittelussa. Ensimmäisellä kerralla koira toimikin moitteettomasti, tehtiin kuuden kyltin "rataa" ja samalla meijän koutsi vähän katseli miten joakisen koira toimii, palkkaantuu jne. Lucalla oli meininkiä ja tekiki ihan kunnolla ilman palkkaamista tuon kuuden kyltin radan.

Toisella kerralla harjoiteltiin muistaakseni 8 kyltin rataa johon kuului spiraali, suunnan muutokset ja eteen istuminen oikealta sivulle istumaan ja vauhdin muutos. Noh ulkona oli tällöin helle paljon yli 20 astetta lämmintä. Koira oli jo kotona jotenkin löysän oloinen ja arvelinkin että tänään saattaa olla vaikeampaa. Jouduinkin heti ensimmäisenä suorittamaan kyltteihin tutustumisen jälkeen, mikä on Lucalle huono. Radasta ei meinannut tulla mitään, kun kaikki hajut ym. olisi kiinnostanut paljon enemmän tällä kertaa. Muutaman hieman tiukemman käskyn jälkeen koira teki spiraalin jälkeen loppuradan ihan ok. Totesinkin heti että sen kanssa ei missään nimessä voi suoraan autohäkistä tulla suorittamaan vaan sitä täytyy selkeästi vähän "virittää" että se ymmärtää että ollaan menossa tekemään hommia. Hetken päästä tehtii muutama kyltti uudelleen ja asiat sujuivatkin jo omalla hyvällä työmotivaatiolla. 

Kolmannella kerralla meille tehtiin 13 kyltin rata. Tarkoitus tehdä kisaomaiset reenit. Eli mennään kuin kisoihin suorittaman, ei palkkoja tms. Kävin nopealla kävelyllä metsässä ja sen jälkeen sivulle tuloja ja pieniä seuruu pätkiä puolenminuutin jaksoissa tauotellen omaan vuoroon asti. Lähtöön mentäessä koira tuntuikin tosi kivalta. Ensimmäinen kylti oli koira eteen oikealta sivulle istumaan. Tässä kohtaa tulikin se vaikein hetki. Koira meinasi hieman herpaantua, sain kuitenkin "tässä" ja "hei" käskyllä koiran käännettyä naaman minuun päin ja sain sen käskytettyä istumaan eteen. Reipas " vau" nostattikin Lucan mieltä hyvin ja koira käänsikin hienosti oikealta sivulle istumaan. Siitä lähdettiinkin sitten yhteisellä hyvällä asenteella seuraamaan yksi askel sivulle ja sen jälkeen hitaasti pujottelu, hetken pään kääntö tuli hitaassa vaudissa mutta kehumisella koira ottikin samantien kontaktin takaisin ja käveli hyvin vierellä.

Käännökset sujui hyvin samoin juosten spiraali, koirakin lisäsi selvästi vauhtia. Koira eteen ja peruutuksetkin sujuivat hyvin vaikka tämä oli vasta loppuvaiheessa ja yleensä Lucalle inhokki tehtäviä. Olin hyvin hyvin yllättynyt maaliin päästyämme. Koira saikin ihan superpalkkaa palkinnoksi hienosta suorituksesta. 

Ilahduttavinta oli se mitä valmentajammekin sanoi että koira selvästi palkkaantui todella hyvin siitä kun kannustin ja kehuin sitä reippaaseen iloiseen ääneen. Itse en tähän oikein ole uskonut. Kuitenkin keväällä ollessamme agilitykouluttajien kurssilla harjoituskoirakkona kuulin saman kommentin yhdeltä kouluttajista: "Koira selvästi tekee paremmin ja innokkaammin kun kannustat sitä" "se selkeästi haluaa mielyttää sinua niin paljon että se ei tee täysillä jos se ei ole aivan varma, sun kannustukses auttaa sitä ymmärtämään että tää on se juttu tätä se pyytää mun nyt tehdä" ja tällöin koira teke paremmin. Huomasin kyllä itsekkin että koiraan tuli ns. vauhtia lisää radalla kun sitä kehui, ja se tuntui vallan kivalta.

Mielenkiintoista sinänsä, koska itse en ole ajatellut että Luca hirvittävästi yrittäisi tehdä tai mielyttää. Kuitenkin pikkuhiljaa joissakin tilanteissa olen huomannut kehitystä siihen suuntaan että se jopa hakee kontaktia ja selkeästi kysyy multa ennen kuin se tekee tai reagoi mitenkään, ja tämä on hyvä etenkin niissä tilanteissa joissa sillä on tapana reagoida jotenkin huonosti.

No koska harjoitukset meni näin hyvin patisteli valmentaja meitä kaikkia nyt ilmoittautumaan seuraaviin Hämeenlinnassa järjestettäviin rallykisoihin. Katsotaan, katsotaan josko me uskaltautuduttaisiin kokeilemaan. Ei se ainakaan huonommin voi mennä kuin ensimmäisellä kerralla. Toisaalta vieraassa paikassa on taas ihan eri asia, mutta katsotaan nyt sitten eihän sitä koskaan tiedä :)

Tähän loppuun vielä kännykällä otettuja kuvia :)

Luca odottelee ensimmäistä rallyreeniä :)

Vastustamaton shiba smile

          

Aamulla kahvia hyvässä seurassa :)

Letkeätä syksyn jatkoa toivottelee Luca :)